Väestönsuoja

Väestönsuojat rakennetaan lähinnä sodan varalle. Siksi suojaa ei vaadita pidettäväksi jatkuvasti käyttövalmiina. Väestönsuojaa voidaan käyttää vaikkapa kokoontumistilana, uimahallina, parkkihallina, metrotunnelina tai harrastustilana. Edellytyksenä on, että suoja voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa. Normaaliolojen käyttö ei saa estää tarkastuksia tai tiiveyskoetta. Vähintään puolet suojan pinta-alasta on pidettävä vapaana yllättävää suojautumistarvetta varten.

Väestönsuoja on rakennettava rakennukseen tai rakennusryhmään, jonka pinta-ala on vähintään 1200 m2. Väestönsuojan on oltava kooltaan vähintään kaksi prosenttia ker-rosalasta ja vähintään 12 m2. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset aputilat. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on kuitenkin 1500 m2. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle.

Väestönsuoja suojaa säteilyltä, kaasuilta, sortumilta ja tavanomaisilta aseilta. Väestönsuojat jaetaan K-, S1-, S3- ja S6-luokkiin. Näistä K-luokan suoja on rakenteeltaan muita kevyempi, pienkerros- ja rivitalojen väestönsuoja,
ja S1-luokan suoja on tavanomainen kerrostalon väestönsuoja.

K-luokan suoja voidaan rakentaa joko teräksisenä tai teräsbetonisena. S1-luokan suojien on oltava teräsbetonia. S3-luokan suoja on joko kevyt-rakenteinen kalliosuoja tai raskas teräbetoninen väestönsuoja. Luokan S6 väestönsuojat ovat suuria kalliosuojia, jotka rakenteiltaan kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen. Kunkin suojaluokan väestönsuojille on määrätty maksimikoot, jotka riippuvat siitä missä suoja sijaitsee.

Kaikkien suojien oletetaan joutuvan yhtä todennäköisesti kaasuhyökkäyksen tai ydinlaskeuman kohteeksi, minkä vuoksi kaikki suojat on varustettava radioaktiivisilta aseaerosoleilta sekä biologisilta ja kemiallisilta haitta-aineilta suojaavalla ilmastointijärjestelmällä.

Nykyaikaisessa suomalaisessa väestönsuojassa on oltava sisäänkäynnin suojateltta tai -huone, yksi tai useampi käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtokoje suodattimineen, lankapuhelinliittymä, ainakin yksi varauloskäynti, kuivakäymälöitä, varavesisäiliöitä, säteilymittari, raivaustyökaluja ja ensiapuvälineet. Varusteista määrätään lakisääteisesti.

Suojalle tulee lain mukaan määrätä suojanhoitaja ja mahdollisesti myös varahenkilö. Heidän odotetaan suorittavan suojanhoitajan kurssin.

Suojan ovi merkitään väestönsuojelun tunnuksella. Väestönsuojan laitteet tarvitsevat säännöllistä huoltoa kuten muutkin kiinteistön laitteet. Väestönsuojat tarkastetaan 10 vuoden välein. Ilmenneiden vikojen korjaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Pelastussuunnitelmaan kannattaa kirjata, mitä varusteita asukkaiden toivotaan tuovan mukanaan suojaan, jos se joudutaan ottamaan käyttöön.